Pääsiäisen haaste

 

”Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainutsyntyisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttaan. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.”                                                                                                             (1.Joh.4:9,10)

Pääsiäisen tapahtuma on ainutkertainen koko ihmiskunnan historiassa: Jeesuksen maailmaa muuttava mahtava ylösnousemus! Mikään muu sanoma ei ole ollut eikä tule koskaan olemaan verrattavissa siihen, ei tässä ajassa eikä iankaikkisuudessa. Pääsiäisen sanomaa lähtivät naiset tyhjältä haudalta viemään pelon ja suuren ilon vallassa eteenpäin, ja sen saman sanoman kanssa vaelsivat opetuslapset ylösnousseen Jeesuksen lähettäminä kaikkialle silloiseen tunnettuun maailmaan. Edelleen sanoma tästä Jumalan iankaikkisesta rakkaudesta kaikuu kaikkialla maailmassa ja tulee lähelle jokaista ihmistä. Se on kuin kevätaurinko, jonka säteet tunkeutuvat joka paikkaan, lämmittävät ja sulattavat, mutta myös paljastavat kaiken kätketyn.

Ihmiset ovat usein niin tottuneet katselemaan ympärillään vallitsevaa pimeyttä, että he torjuvat Hyvän Sanoman utopistisena luullen pimeyden ja toivottomuuden olevan ainoa olemassa oleva todellisuus.

Kristittynäkin meidän on valittava, katsommeko tätä maailmaa Kristuksen ylösnousemusvoitosta käsin ja elämme ylösnousemusvoimassa Hänen kauttaan, vai toimimmeko oman lihamme ja siitä nousevien voimien vallassa.

Jumala kehottaa Paavalin kautta: ”Kaikki mikä on totta, mikä kunnioitettavaa ja oikeaa, mikä puhdasta, rakastettavaa ja hyvältä kuulostavaa ja jos on jokin hyve ja jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.” (Fil.4:8). Kyllä, luit aivan oikein: Jos on (yksikin) hyve. Toisin sanoen, jos löydät lähimmäisessäsi tai käsiteltävässä asiassa edes jotain hyvää, keskity siihen, ruoki ja vaali sitä, jotta se vahvistuisi ja pääsisi kasvamaan. Meitä kehotetaan ensisijaisesti siis etsimään, löytämään ja esiin nostamaan Jumalan tekoja ja aikaansaannoksia ympärillämme, ajattelemaan, puhumaan ja keskittymään niihin ja edistämään näin Jumalan valkeuden valtakuntaa.

Tämän maailman lapset tekevät usein juuri päinvastoin. He etsivät lähimmäisistään kaikkea mahdollista negatiivista ja väärää. Sitä he löytävät, ja löytävät varmasti paljon. He näkevät vain puutteet ja heikkoudet keskittyen ainoastaan niihin siten edistäen ja levittäen ympärilleen samalla saatanan pimeyden valtakuntaa. Tällaiseen tehtävään Jumala ei ole kutsunut yhtäkään ihmistä, saatikka omia lapsiaan.

Tunnetuin viime vuosisadan teologi Karl Barth sanoi jotakin siihen suuntaan, että historiassa on vain kaksi henkilöä, joilla todella on merkitystä – Adam ja Jeesus, ja kaikki meistä elämme jommankumman tekojen varassa, valinta on meidän.

Runossaan, Mitä on rakkaus? Tapio Nousiainen kirjoittaa: ”Muuta rakkautta ei ole olemassa, ei maassa eikä taivaassa kuin Jumalan rakkaus Jeesuksessa Kristuksessa. Se rakkaus on voittanut kuoleman, saatanan, synnin ja helvetin vallat. Se rakkaus huutaa yli koko universumin, yli koko maanpiirin: `Tule poikani, tule tyttäreni, omista Jumalan rakkaus, Jeesus Kristus!` Vain tämä rakkaus avaa tien rauhaan, onneen, iloon, autuuteen ja iankaikkiseen elämään.”