Huittisten vapaaseurakunnan historiaa

Taustaa

Seitsemänkymmentäluvun puolivälissä oli paikkakunnallamme, samoin kuin koko Suomessa, väkevää nuorisoherätystä. Uskoon tulleista osa löysi kotinsa helposti joko helluntaiseurakunnan tai evankelisluterilaisen seurakunnan piiristä. Paljon oli myös niitä nuoria ja vanhempiakin, joille seurakunta-asia ei ratkennut näin helposti. Samaan aikaan Huittisissa toimi muutamia raamattu- ja lähetyspiirejä, jotka kokoontuivat kodeissa viikoittain, ja moni löysi kasvupaikkansa näistä piireistä. Lähetystyö, kristittyjen yhteys yli rajojen ja Jumalan tahdon etsiminen olivat niitä raamatullisia arvoja, joita näissä piireissä ylläpidettiin.

Seurakuntamme synnyn kannalta tärkeitä piirejä olivat ns. Inton piiri, joka kokoontui maanantaisin  Into Rosnellin kodissa Ripovuoren juurella ja Eilan piiri kokoontuen perjantai-iltaisin Eila Kerolan kodissa Pajakadulla. Näiden piirien toimesta järjestettiin mm. Säästöpankin alasalissa (nykyisissä tiloissamme) yhteiskristillisiä tilaisuuksia esim. Lepralähetyksen merkeissä. Näissä tilaisuuksissa oli usein tunnettuja puhujia kuten Tapio Nousiainen, Hilja Aaltonen ja Jouko Neulanen. Joukon kautta syntyi myös yhteys Suomen baptistien raamattuopistolle Kuruun, jossa vierailimme useita kertoja rukous- ja raamattuviikoilla sekä mm. rukousöissä.

Syksyllä 1978 Into Rosnell teki aloitteen seurakunnan perustamisesta, koska hän koki Jumalan puhuneen hänelle asiasta. Se, millainen ja minkä niminen perustettava seurakunta tulisi olemaan, ei ollut itsestään selvä asia. Meitähän ei ollut vetänyt yhteen yhteinen oppi, oppi-isä tai muut sellaiset seikat, jotka usein synnyttävät pieniä seurakuntia. Tutustuttuamme Vapaakirkon oppiin ja tunnustukseen havaitsimme siinä olevan ne puitteet ja raamatulliset periaatteet, jotka sallivat meidän toteuttavan sitä näkyä, jonka koimme Jumalan meille antaneen koskien lähetystyötä, yhteiskristillisyyttä ja raamatullista seurakuntaelämää.

Ensimmäinen kokoontumistilamme

Seurakuntamme toiminta aloitettiin alkuvuodesta 1979 kodeissa, ja yhteinen rukousaiheemme oli oman rukoushuoneen löytyminen. Taloudellisia mahdollisuuksia pienellä joukollamme ei juuri ollut, mutta se ei estänyt rukoilemasta kokoontumistiloja.
Rukous muuttaa olosuhteita ja sydämiä. Vastauksena rukouksiimme Sinisalon kauppa Untonmäessä tuli myyntiin, mutta rahaa seurakunnalla ei edelleenkään ollut. Kiinteistön osto ratkesi täysin epäitsekkäällä tavalla. Vappu ja Pertti Kaunismaa olivat tulleet Huittisiin paluumuuttajina Australiasta ja olivat aikeissa rakentaa paikkakunnalle omakotitalon 5-henkiselle perheelleen. Jumalan puhuttelussa he muuttivat päätöstään, peruuttivat suunnitelmansa uudesta kodista ja ostivat vanhan ja paljon korjausta tarvitsevan kauppakiinteistön. Seurakuntatilat kunnostettiin lahjoitusvaroin talkoilla.
Ilman vastoinkäymisiä ei selvitty. Remontin ollessa vielä kesken Inton sydän petti ja hän joutui Poriin teho-osastolle. Koimme tilanteen erittäin vaikeaksi, sillä Into oli kantanut sekä remontista että kokoustoiminnasta päävastuun. Yhteinen rukouksemme oli: Herra nosta hänet ylös sairasvuoteesta. Jumala kuuli rukouksemme ja pian Into oli taas mukana talkoissa ja toimintaa vetämässä. Seurakunta asettui vuokralle Untonmäkeen ja syyskuussa -79 tilat vihittiin käyttöön. Entisestä leipäkaupasta tuli Huittisiin uusi Elämän Leivän jakelupiste jo olemassa olevien rinnalle kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
Seurakuntamme kasvu on ollut hyvin sen mukaista kuin Jumala puhui Hilja Aaltosen kautta seurakuntaamme perustettaessa:
”Kodin löytävät esirukousten lapset. Rukous on kuin pohjakosteus ja siitä alkaa kasvu. Tulette näkemään joukossanne sellaisia ihmisiä, joita ette koskaan uskoisi näkevänne.”
Periaatteidemme mukaisesti emme ole värväten kehottaneet ketään liittymään seurakuntaan, vaan olemme antaneet uskoontulleiden vapaasti rukoillen etsiä hengellisen kotinsa ja kasvupaikkansa Jumalan johdatuksessa. Kuluneiden vuosien aikana olemme ilolla vastaanottaneet joukkoomme sisaria ja veljiä, jotka ovat kokeneet tämän seurakunnan kodikseen.

Lähetystyö

Kuten alussa mainittiin, eräs seurakuntalaistemme yhteinen tehtävä on ollut lähetysnäyn toteuttaminen. Alkuvuosina yli puolet seurakunnan tuloista kanavoitiin lähetyskentille, joilla työskenteli myös monia omia lähettejämme. Kuluneiden vuosien aikana olemme kannattaneet mm. seuraavia lähettejä:

Maakalaislähetti Daniel Rai Himalajalla
Seppo ja Gabriella Mäki Italiassa
Ritva Kirra Indonesiassa
Mari Mattelmäki Kolumbiassa ja Ecuadorissa
Taina Hakala Kyproksella ja Etelä-Afrikassa
Ritva Brown Papua Uudessa Guineassa
Juuso Koponen Mongoliassa
Pekka ja Eeva Paukkala Ecuadorissa
Tom ja Marjatta Schulman Lähi-Idässä

Nykyiset lähettimme: Peter ja Tanja sekä Pauli ja Linnea.
Näiden lisäksi rukouskohteinamme on ollut mm. juutalaistyö, (Ovathan seurakuntalaisemme osallistuneet aktiivisesti Israelin Ystävien toimintaan ja Haapasalon perhe oli useita vuosia Israelissa.) työ Venäjällä sekä Intian orpolapsityö Jacobin ja Agape Intia ry:n kautta. Säännöllisesti olemme muistaneet myös rukouksin mm. kaikkia paikkakunnaltamme eri seurakunnista lähteneitä lähettejä.

Kotimaantyö

Seurakuntamme osallistuu kotimaantyöhön Suomen Vapaakirkon kanavia käyttäen esim. kannattamalla vankiladiakonia.

Paikallinen työ

Paikallinen työ on näihin päiviin noudattanut niitä linjoja, jotka alussa omaksuttiin.
Keväällä 1999 seurakuntamme muutti uusiin tiloihin aivan kaupungin keskustaan ns. vanhan Säästöpankin alasaliin. Tilat osoittautuivat toimiviksi, ja seurakuntaan on helppo löytää. Toimintamme onkin vilkastunut ja monipuolistunut huomattavasti, niin että toimintaa saattaa olla minä viikonpäivänä tahansa ja lähes kaikkina vuorokaudenaikoina.  Viime aikoina olemme järjestäneet vuosittain lähes 300 tilaisuutta seurakuntamme tiloissa. Tämä luku pitää sisällään hyvin monimuotoista toimintaa ihmisten moninaisten hengellisten ja aineellisten tarpeiden mukaan. Yhteiskristilliseen toimintaan olemme osallistuneet mm. nuorisotyössä yhdessä luterilaisen- ja helluntaiseurakunnan kanssa.
Seurakuntamme työntekijöinä ovat palvelleet:

Into Rosnell 1979 – 1980
Juhani Mattelmäki (oman toimen ohella) 1980 – 1987
Ilmari Ruuhisalmi 1988 – 1989
Ritva Kirra 1989 – 2013
Juhani Mattelmäki 2013 – edelleen

 

Seurakunnan hallinto

Puheenjohtajina ovat palvelleet seuraavat seurakuntamme jäsenet:

Into Rosnell 1979 – 1980
Hannu Haapasalo 1980 – 1981
Aarni Äikiä 1982 – 1989
Hannu Haapasalo 1990 – 1991
Juhani Mattelmäki 1992 – edelleen

Vanhimmistoon eli hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajien lisäksi: Elma ja Pekka Tiuri, Anja Kulmanen, Mirja Mäkelä, Arto Piesala, Leo Lehtinen, Einari Mäki, Olli Halla-aho, Veikko Rantanen, Pauli Haavisto, Raine Mäkelä, Ismo Ojala, Erik Lahtinen, Jorma Hiekkanen, Ritva KLirra, Noora Markki-Borda ja Päivi Tuomi.

Jumalan huolenpitoa

Olemme kokeneet suurena siunauksena ja rikkautena Jumalan moninaisen huolenpidon. Sanassa sanotaan: ”Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.” (Saarn.11:1) Tämä Sanan kohta on toteutunut lähes kirjaimellisesti siten, että Ritva palattuaan 14 lähetysvuoden jälkeen Indonesiasta koki kutsunaan jäädä palvelemaan kotiseurakuntaansa. Rikkautena ovat olleet myös ne monet yhteydet eri maihin, jotka ovat ikään kuin luonnostaan syntyneet eri seurakuntalaisten kautta. Suuri kiitosaihe on myös se, miten Jumala on pitänyt kaikista tarpeistamme huolta. Seurakuntamme kaikki menot peitetään pelkästään vapaaehtoisin kolehtituotoin, ja Jumala on vaikuttanut ihmisten sydämissä halua antaa ja kantaa vastuuta yhteisestä asiastamme. Taloutemme on kaikkina näinä vuosina ollut tasapainossa. Samoin myös vastuunkantajia ja osaavia talkoolaisia on löytynyt mitä moninaisimpiin palvelutehtäviin ja – toimiin.
Kiitos kaikesta ylösnousseelle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle, joka elää ja toimii tänäänkin!

Laatinut Hannu Haapasalo (päivittänyt Juhani Mattelmäki)